Kaikkea mullistavaa!
Lauantaina kävimme siellä toko-valmennuksessa ja se meni todella hyvin huomioonottaen että taso oli paljon vaativampi. Mutta porukka oli pienempi joten Kasperi keskittyminen oli suurempi. x+y=ö jne. Perusjuttuja käytiin läpi, lähinnä vierellä seuraamista. Tiistaina Kasper sai uuden ja ISON leikkikamun, Nemon, joka on 1 v rottweiler, mutta kuten Raija varoitteli: nössö. Pojat kirmaili hurjaa vauhtia pihalla, Nemo yritti parhaansa mukaan pysytellä itseään parikymmentäkiloa kevyemmän perässä…suhisi pensaikossa ihan kunnolla ja me ihmiset jouduimme väistelemään toden teolla ettei iso poju vetäisi meitä kumoon - Kasper kun oli ovela ja juoksi luonnollisesti siitä pienimmästä rakosesta niin ei kamun mittasuhdetaju pysynyt menossa mukana! Sisälle kun päästiin, oletettiin että Nemo olisi näyttänyt samantien kaapin paikan…mutta ei..Kasper paljasti itsestään uusia piirteitä ja puolusti uutta valloitustaan: sohvaa+luuta. Ensimmäisen kerran kun Kasper pärisi, luulin että joudun kantamaan sen sieltä verissäpäin ulos..mutta Nemo ulvahti ja luikki karkuun! Lopun aikaa “tappajarotikka” katseli vaivaantuneen oloisesti, kun bordercollieksi naamioitunut demoni leikki oloneuvosta kaikkien rapsutellessa sitä (vaikkei sohvalle enää asiaa ollutkaan).
En millään malta olla siirtymättä seuraaviin uutisiin!!
Sillä:
MUUTAMME BELGIAAN! Minulle tarjottiin töitä kilpatallilla hyvillä etuuksilla kuten oma asunto ja kaikki kustannukset maksettu. Anteliaita nuo belgialaiset? 19 hevosta, viikonloppuisin gp-kisoja-muutoin saan ratsastaa millä tahansa näistä työpäivän päätteeksi. Ja Kasperille tilaa juoksennella+lähikaupungissa on kuulemma koiraharrastelijoita jos oikein tulkkasin?
Lähtö tapahtuu siis 17.9. ja kieltämättä punnitsen edelleenkin vaihtoehtoja kätevimmän kuljetuksen suhteen..kun en haluaisi koiraa lentokoneen ruumaan tunkea?
Valtaamme siis manner-euroopan, HelMatti-pentueen ensimmäinen ulkomaille (VÄLIAIKAISESTI) muuttava pentu! Ja blogi toimii varmasti myös sieltä käsin! 
Luokka: Luokittelematon | Ei kommentteja »
Kasperin koulutus ryöppyää käyntiin toden teolla
Saimme pari päivää sitten iloisia uutisia, että meidät on hyväksytty toko-valmennusryhmään! Siskoni minulle muutamaan otteeseen jo kerkesi sanomaan että tuskinpa onnaa, kun on lähtökriteerit tarkat…mutta jollakin ihmeen kaupalla itsemme saimme seulan läpi sinne kuitenkin hilattua, ja perhoset lentelevät vatsassa…Ensimmäinen kokoontuminen on lauantaina 5.9. klo 9!
Tämän viikon olemmekin Kasperin kanssa käyttäneet hyödyksi, kaikki piilotreeni mitä ennen tuota starttia voi tehdä, on tehtävä. Tiistaina käväisimme “pentukoulussa” ihan vaan muistelemassa perusasioita. Reissu osoittautui hyödylliseksi ja saimme paljon irti harjoituksista. Olimme siinä hiukan edityneempien ryhmässä, ja sulauduimme hyvin joukkoon - paitsi silloin kun ryhmänvetäjä loi ihailevia katseita ja käytti usein sanoja “ihana bortsu”, “bortsukka”, “borderipoju”, “bortsupenska” tms….kävi siis ainakin selväksi että hän huomasi Kasperin olevan bordercollie ja että b. tämä kyseinen nainen taisi tykätä jollei Kasperista niin ainakin bordercollieista! 
Harjoituksissa painotettiin seuraamista vierellä erilaisten pujottelutehtävien, sumputusten ja ohitusten avulla. Lopussa perinteinen luoksekutsuminen meni päin mäntyjä, joka hieman latisti muuten niin hyvin sujunutta treeniä. Puoli metriä ennen Kasperin huomio keskittyi vasemmalle, ja nuoriherra loikki sitten nuuskimaan toisia koiria. Noloa.
Keskiviikkona (tänään) kävimme sitten harjoittelemassa taas agilityä. Tällä kertaa ryhmässä oli paljon koiria joten emme päässeet paljoa kuokkimaan. Eilinen toistui ja Kasper päätti käydä moikkaamassa toisia. Monta silmäparia kokeneita sm-tason agi-ihmisiä tuijottivat hyvinkin tuomitsevasti, mutta päätimme Kasperin kanssa näyttää heille närhen munat, ja suoriuduimme lopuista harjoituksista kiitettävästi. Otimme kontakteja, pari hyppyä ja renkaan.
Miltei unohdin mainita, että tänään kävimme Kasperin kanssa vähän shoppaamassa. Nyt on uudet hienot valjaat ja hihna..ja sitte HIENO lelurengas! Täytyihän ne ottaa mukaan kentällekkin, ja lelu osoitti arvonsa kun käytin sitä palkkiona. Kontaktiharjoituksia lukuunottamatta saavat namipalat jäädä tokokentille. 
Ja loppukevennyksenä tarina luusta. Jep, ihan oikeasta luusta.
Kävimme lauantaina treenien jälkeen äiskän kanssa kaupassa ja hän osti koirilleen niitä herkuista herkuimpia, kohmeisia luupaloja. Kasper sai niistä yhden kotiin, sillä ehdolla että muistaisin tarkkailla sen syömistä. Nyökytin tietysti kun tiesin että vatsahan siitä menisi kuralle jos sen antaisi kerralla kaluta herkun!
Noh, päästiin kotiin ja lykkäsin luunpalan Kasperille kiitollisena hyvin menneistä agilitytreeneistä. Alle 10 minuutin sisällä otin sen kuitenkin pois, ihan vaan ettei unohtuisi. Nostin sen “hetkeksi” keittiön pöytätasolle, mutta sehän jäi siihen….josta Kasper sitten salaa luun oli kuljettanut ilmeisesti omalle patjalleen ja yön aikana mutustanut naamariin.
Aamulla heräsin vastenmieliseen kakanhajuun, ja juuri kun olin nousemassa ylös sängystä ja jalkani tapasi maata….pläts. Koko kämppä oli täynnä sinne tänne ripoteltua ruskeaa, ja oli todella lähellä ettenkö olisi yökännyt siihen paikkaan. Mitä tästä opimme?
Luokka: Luokittelematon | Ei kommentteja »
Piiiitkästä aikaa! :D
Hupsankeikkaa kun on jäänyt tämä blogi kokonaan mielestä! Paljoakaan ihmeellisiä maailmanmullistuksia ei ole päässyt tapahtumaan. Joka päivä ollaan käyty ulkoilemassa paaaljon. Treenattu ollaan myös salaa tokojuttuja, että päästään lyömään ällikällä sitten muut koiraihmiset! Tai no eihän se kovin salaista ole jos siitä kaikille puhuu…?
Molla on pitänyt taas kiitettävästi seuraa Kasperille puistossa vimmatessa, ja rohkaistunut niin paljon että antaa jo nuorelle miehelle vähän kyytiä! Mollahan siis on kultaisennoutajan penska, ja kirii korkeudessa kovaa vauhtia kohta Kasperin ohi. Kasper on rakastunut Mollaan, joten aionkin kutsua tätä narttua Kasperin ekaksi tyttöystäväksi!
Ymmärrän kaikkia yksinhuoltaja-äitejä, jotka ovat valittaneet että lapsi toisinaan aiheuttaa hieman hankaluuksia miesrintamalla, taisiis tuottaa ainakin järjestelykysymyksiä. 9 kuukauden ikäinen Kasper ei vieläkään tajua, että jos joku esim halaa toista, ei tarkoita että halauksen kohteella olisi hätä. Itseasiassa veikkaankin että Kasper vaan teeskentelee, ja pitää huolen siitä että “äitin” elämässä ei olisi muita miehiä kuin hän itse. Tai ainakin miesten pitää läpäistä tiukat laatuvaatimukset ja käyttäytymistestit. Tästä esimerkkinä hermoja repinyt tempaus MERKATA vävykandidaatti nostamalla koipea kohti - vieläkin suututtaa ihan älyttömästi vaikka aikaa on 1,5 viikkoa tapahtuneesta. Ja vieläpä sisälle?!?
Tällä viikolla oli myös asunnossamme sisustusviikko ja siivotakkin piti pariin otteeseen kun saatiin sukulaisia kyläilemään! Kunhan kamera palaa lainausreissulta, näette “Kasperin huoneen”, elikkä hienon omatekoisen sängyn ja leikkinurkkauksen, mikä on nyt ristitty Kasperin makuuhuoneeksi…eli suomeksi sanottuna kylpyhuone/wc+sauna muuttuu öiseen aikaan herran omaksi tilaksi, kun viihtyy siellä niin hyvin! Välillä tietysti kainalopaikkaankin löytää tiensä, mutta oma patja on rakas..Ja siinä saa syödä luita ja nakertaa lelua!
Tiistaina saimme vieraita Pohjois-Karjalasta kun mummi & ukki tulivat asuntoa katsomaan. Visiitti oli melko pikainen mutta tuottelias, tuli voileipägrilli ja keittiöjakkara…Ja HIIRIMATTO, kun aikaisempi lensi roskiin vahingossa muuton yhteydessä..Nyt on taas internet-selailu joutuisaa! Lauantaina saatiin sitten iskä, Mari ja pikkuruinen pikkusisko Minni koekäyttämään saunaa ja Kasperilla oli kivaa peuhatessa toisen “kakaran” kanssa!
Lauantai oli muutenkin Kasperille mieleinen päivä: heti herätessä lenkille ja sitten kunnon agilitytoimintaa! Äiti piti meille taas “yksityistreenin”, jotka meni omasta mielestäni loistavasti! Pari kertaa Kasper päätti olla rasavilli ja karata, tosin silloin kun ei oltu kentällä vaan joku toinen oli treenaamassa..Pääsi pujottautumaan pannan läpi…-.-
Luokka: Luokittelematon | Ei kommentteja »
Kasperin tylsä-viikko
Koska ihmisten pitää tehdä myös töitä, oli tämä viikko omistajalla sillä saralla hyvinhyvin kiireinen. Yhteensä n 60 tuntia kahvilanpyörittämistä vei mamman kaikki voimat, joten treenailua ei tällä viikolla ehditty harrastamaan, kävelylenkeillä käytiin vaan.
Nähtiin myös Mollaa ja hänen ihmistään Mariaa, käytiin koirapuistossa vähän näpsimässä kuviakin siitä! Harmi vaan että ilta oli jo pitkällä kun siellä pyörähdettiin (semmonen nopska 2 tunnin visiitti…..:)) joten kuvien laatu oli vähän rihkamaa. Mutta vauvoilla oli kivaa ja sehän oli pääasia!
Luokka: Luokittelematon | Ei kommentteja »
Agilitytreeniä sunnuntaina 9.8.2009
Viikko on taas vierähtänyt hurjan nopeasti. Kasper sai aikaisemmin viikolla kunnon juoksutusta taas, kun käytiin iskemässä pesäpalloa Katariinassa, ihan vaan Kasper ja minä. Pitkiä lenkkejä on myös tullut vedettyä, kävellen sekä juosten. Pyörän vieressä juoksua yritettiin taas mutta tuloksetta..pienen paimenkoiran päähän ei saa ujutettua, että pyörän vierellä pitää olla, ei edessä/kiertää takaa..turvallisinta olisi kai köyttää se tiukasti tarakalle niin matka taittuisi nopeiten?
Maanantain lenkkeily oli Hovinsaaren ja Kotkansaaren ympäriajo puoliksi hölkäten. Mansikkalahden ja Katariinanpuiston välillä oleva koirien uimaranta on osoittautunut Kasperin lempparipaikaksi, joten siellä buljattiin vartti palloa heitellen..taas olisi pitänyt olla kamera mukana.. :/
Tiistaina kun emännän piti käydä viemässä lappunen pankkiin, tehtiin samalla kunnon 1,5 h aamulenkki. Siinä sitten odoteltiin reilu vartti pankin edessä että ovi aukeaisi, ja kuunneltiin jokaiselta ohikulkijalta kehuja kuinka on nätti koira…kivaahan se oli, vaikka ketuttikin odotella yhden paperilappusen takia vartti kadulla..mutta siihen paikalle eksyi myös ei-toivottu känniääliö, joka olisi halunnut “painia koiran kanssa”..Sanoin mahdollisimman kohteliaasti, että en halua hänen tulevan koiran lähelle kun on niin humalassa/aineissa. Muutkin pankin avautumista odottelevat katsoivat tätä miestä tutkailevasti, ja oli pakko pitää tiukka linja siinä, että koira olisi turvassa..Mies kuitenkin tuli lähemmäs ja alkoi urputtamaan minulle että saa peuhata koiran kanssa jos haluaa. Tekaisin selityksen että koiran pitää oppia se ettei julkisesti voi riehua vaan täytyy odottaa nätisti paikallaan..tms..en edes enää muista. Tässä vaiheessa Kasper, joka oli mennyt viinanhajua karkuun jalkojeni taakse, tuli vierelle ja alkoi hieman murista tuolle epämiellyttävälle lotjakkeelle..SUOJELUSKOIRA? Tilanteesta selvittiin kuitenkin, kadulla kävelleet komeat miehet tulivat ohjailemaan tätä hädin tuskin tolpillaan pysyvää miehen irvikuvaa kauemmas kun tämä huuteli manauksiaan ilmoille..mutta oli se jotenkin sydäntä liikahtava hetki, kun koira alkaa puolustamaan omistajaa..kertaakaan ennen ei ole Kasper nimittäin vieraita ihmisiä pelännyt, siksi tälle isokokoiselle juopolle näin käyttäydyinkin..elikkä molemminpuolista suojelua..
Lauantaina oli illalla hieno ilma, kun sadekuurojen välissä Kotkansaaren yläpuolella näkyi sateenkaari (tummanharmaa-sinistä pilviverhoa vasten aurinkon loistaessa silti täydeltä terältä!). Käytiin Kasperin kanssa Norssalmen sillalla tiirailemassa tätä komeaa taivasta, ja buli buli..taas oltiin uimassa, tällä kertaa venerannassa.
Tänään vedin itse pitkän päivän kahdella eri työpaikalla, mutta palkaksi raatamisesta lähdettiin Kasperin ja äipän kanssa Jylpylle treenaamaan agilityä..Menimme kentälle keskenämme rauhassa harjoittelemaan, että Kasperille saisi päntättyä päähän sen olennaisimman alkuun ennenkuin siirrymme itseämme ryhmäläisten edessä enemmän nolaamaan..Tein sen alkeellisen virheen, että töistä päästyäni annoin Kasperille ruoan. Olihan kello tietysti jo 19.15 kun kotiin pääsin, mutta kylläinen vatsa koiralla jota yritetään opettaa agility-esteille makupaloilla. Toisin kuin äiti luuli, minun silmissäni tämä koira-ohjus kiisi vallan mainiosti! On nimittäin melko helposti motivoitavissa tämä eläin! Tänään oli jo vähän enemmän esteitä kehissä kuin aiemmin, ensin hypyt 2 kpl, kepit, puomi, muuri, pussi ja A…ja Kasper selvisi niistä hyvin, itselläni tässä olisi vielä paljon petrattavaa..!
Ja help needed. Olisi kiva jos joku muukin kuin dear momma lähtisi sinne kentän laidalle minun ja Kasperin kanssa junnulleni opettamaan lajin saloja, sillä yhteisiä aikatauluja ei aina löydy, ja ikuisesti hyvin alkanut yhteinen sävel ei varmaan tule jatkumaan..vai mitä, äiskä..?
Mukavinta tässä viikossa edistyksellisesti on se, että vaikkei fillarin kanssa homma luonnistunutkaan, ei Kasper ole vetänyt hihnassa pitkiin aikoihin, ja nykyään kun sen kutsuu luokse, se ei rupea kujeilemaan vaan tulee suorinta tietä ja sivulle. Lenkkeillessä se on hoksannut että mammasta on paljon mukavempaa kävellä kaupungilla kun ei tarvitse erikseen käskeä vierellä kulkemaan..Välillä en edes muista pitäväni hihnaa.
Ja vielä sunnuntai-iltaani suuresti kohentanut TAPAUS KOIRANKAKKAMUMMO!:
Vielä illan viimeinen pissatus pihalla. Täydeksi yllätyksekseni Kasper väänsi tietysti sitten papanat parkkipaikan fiinille nurmikkoreunukselle, ja sekös pisti ohikulkevan mummon silmään pahasti! Normaalitilanteessahan olisin ollut jo pussin kanssa niitä siitä korjaamassa pois, mutta kun ne sattuivat olemaan sisällä. Aikomukseni oli joka tapauksessa ne hakea, koska olen pyrkinyt olemaan tässä asiassa kunnon kansalainen.
noh..
Kyseinen muori ei millään voinut siis vastustaa kiusausta, vaan päätti purkaa kaikki patoutumansa koirankakkaa kohtaan minulle kälättäen siitä kuinka sivistymätöntä on kun koira paskoo toisten ikkunoiden alle (joihin matkaa “rikospaikalta” on 50 m joka suuntaan..). Yritin selittää tyynesti, että tottahan minä sen pussin menen hakemaan sisältä, jotta voin ne siivota. Tähän muorikka alkoi lähes karjumaan, että “Yrittääkö tämä neito livistää paikalta?!” Heheh, siinä vaiheessahan muiden ulkonaliikkujien huomio oli jo kiinnittynyt tähän episodiin, ja naamani punotti häpeästä, olisin halunnut vajota maan alle. Kello oli 22 illalla ja päälläni oli pyjamanhousut ja huppari, tukka märkänä suihkun jäljiltä ja patterit kehosta ihan finaalissa..
Paikalle ilmaantui kuitenkin Supermän. Halki parkkiksen kiisi vaatimaton sankari mopon kanssa, joka sitten ojensi minulle 3 palaa talouspaperia ja poistui yhtä nopeasti paikalta kuin oli siihen ilmestynytkin. Suuni loksahti sepposen selälleen, koska olin edelleen täysin pihalla tapahtumien kulusta. Mummonenkaan ei oikein näyttänyt pysyvän tolkuissaan. Hetken jumiutumisen jälkeen viilensin kuitenkin pääni ja kahmin ihanat lihapullat nurmikon seasta papereiden sisään. Mieleni teki leipoa tälle ikälopulle oikeudenpuolustajalle “mutakakku”, missä yhtenä ainesosana olisin käyttänyt talouspapereissa olevia luonnontuotteita. Pikalähetyksenä suoraan ovelle, lapussa kirjoitus; “Hanki elämä, älä elä muiden elämää” tms. Minusta on kuitenkin tullut ilmeisesti kiltti, kun en jaksa enää alkaa väittelemään ikäihmisten kanssa. He väittävät kuitenkin olevansa oikeassa joka asiassa, ja senkin jälkeen, kun ovat väärässä, nuorempi osapuoli ei osoita kunnioitusta, on tenava heidän silmissään tms..heh..pitipäs sattua tämäkin!
Luokka: Luokittelematon | 1 Kommentti »
Moikka!
Olen 8 kuukautta vanha bordercollie Cherokee, elikkäs tutummin Kasper. Tänne pyrin päivittelemään kerran viikossa (vähintään!) hulvatonta meininkiäni, joka ei jätä ketään kylmäksi! Rupean nyt syksyllä treenaamaan jotta minusta kasvaisi hieno agilitykoira, ja etenemistäni päivitellään luonnollisesti täällä.
Tarkoitus olisi lähiaikoina tehdä myöskin match show debyytti, ja käydä joissakin isommissa tapahtumissa pyörähtelemässä, jotta pääkoppa selviäisi haastavista tilanteista sitten radallakin..ettei mielenkiintoni eksyisi kentän laitamille vaan itse tekemiseen ja ihmiseeni!
Tähän mennessä ollaan “mamman” kanssa käyty keväällä muutamaan otteeseen pentukoulussa, sitten ankarasti piiloharjoiteltu, ja käyty nuuskimassa KKS:n treeneissä kun omistajani äiti ja sisko koirakavereideni kanssa harjoittelee. Itse olen päässyt myös esittelemään taitojani. Eivät vaan ihmiset tunnu tajuavan, että itse osaan heitä paljon paremmin, ja voin juosta putkeen myös ILMAN KÄSKYÄ! No ei kai nyt sentään, täytyyhän niitä välillä vähän kiusata..ihan vaan etteivät pitäisi itsestään selvänä tapauksena! ;D
Kotisivujani rakennetaan ahkerasti, ja blogi lähtee vähitellen tästä rullaamaan. Kommentoida saa ja pitää, kaikille iso nuolaisu naamalle - pikaisiin palailemisiin!
-K
Luokka: Luokittelematon | 1 Kommentti »
